NokVi

Valitus Viidenkukkulankallion louhinta-asiassa

Nokian Vihreät ry:n 26.9.2017 tekemä valitus Viidenkukkulankallion louhinta-asiassa:

Valitus Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 23.8.2017 tekemästä päätöksestä maa-aines ja ympäristöluvan myöntämisestä Landlady Oy:lle Metsä-Jaakkolan kallionottoalueelle  (Päätös maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisesta yhteisluvasta 23.8.2017 § 83)

Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut päätöksellään luvan kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistölle 536-412-4-19 Metsä-Jaakkola. Kyseessä on uusi toiminta.
Vaadimme, että Nokian kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja maa-aines- ja ympäristölupahakemus hylätään. Perusteluina esitämme seuraavaa:

1. Maa-ainesten ottolupaa hakevan Landlady Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimiala on muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, joten nykyisen toimintansa puitteissa yritys ei itse voi louhintaa ja murskausta tehdä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa ja toimialaa saadaan osakeyhtiön sisällä noudattaa vasta, kun muutos on rekisteröity. Tällaiselle yritykselle, jolla kallion louhinta ja murskaus ei kuulu yrityksen toimialaan, ei mielestämme voida myöntää louhintaan ja murskaukseen ympäristö- eikä maa-aineksen ottolupia.

2. Kallion louhinta ja murskaus aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähimmälle asumukselle (vapaa-ajan asunto, etäisyys 390 m, lupa asuinrakennuksen rakentamiseen on myönnetty) ja suurta haittaa myös muille lähialueen asukkaille Linnavuoressa, Kannistossa ja Raiskiossa. Haitta olisi myös pitkäaikaista, jatkuen seuraavien 10 vuoden ajan. Louhinta- ja murskausalue on muuta ympäristöä korkeammalla, jolloin melu- ja pölyhaitta korostuvat lähialueilla. Tätä ei ole huomioita vaikutusarvioinnissa. Koska lähimmälle kiinteistölle on jo myönnetty rakennuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle, tulisi pitkäkestoinen louhinta ja murskaus käytännössä tekemään asumisen mahdottomaksi melu- ja pölyhaittojen vuoksi, alentaisi kiinteistön arvoa ja vaikeuttaisi kiinteistön myymistä. Ainesten kuljetus suunnitellun tieyhteyden kautta valtatie 11:lle aiheuttaisi myös suurta haittaa (melu ja pöly) ko. alueen vieressä olevien kiinteistöjen asukkaille, joilla on jo valtatien meluhaitta rasitteenaan. Suunnitellun liittymän sijainti 11:n ohituskaistojen jälkeiseen kohtaan on myös erityisen huono liikenneturvallisuuden kannalta.

Maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Asiaa ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa ottamisalueen ja häiriintyvän kohteen väliin jääviin suojaetäisyyksiin.

Maa.aineslaissa tai tai maa-ainesten ottamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei ole nimenomaisia säädöksiä ottamisalueiden ympärille jätettävistä suojaetäisyyksistä. Kuitenkin ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009 “M” on esitetty suositukset ottamisalueen ympärille tarvittavista suojaetäisyyksistä. Suositusten mukaan etäisyyden asuttuun rakennukseen tulee kalliokiven ottamisalueilla olla 300-600 metriä.

Eräistä naapuruussuhteista annetus lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ottotoiminnasta teetetyn melumallin mukaan melurasitus läheisille vapaa-ajankiinteistöille on merkittävä. Laskentojen mukaan toiminnanpäivänajan 55dB keskiäänentasoalue leviää enimmillään noin 250-320m päähän ottoalueesta ja 45 dB keskiäänentasoalue noin 700-900m päähän ottoalueesta. Ottoalueen länsi- ja pohjoisreunoille suunniteltu pintamaavalli vähentää merkittävästi lähimmän vapaa-ajankiinteistön suuntaan leviävää melua. Laskentojen mukaan ottotoiminann keskiäänitaso alittaa VNp 993/92 mukaisen päiväajan ohjearvon 55dB lähimmillä asuinkiinteistöillä ja vaiheissa 1-2 45 dB lähimmillä vapaa-ajankiinteistöillä. Vaiheesa 3 ottotoiminnan keskiäänitaso lähimmällä vapaa-ajankiinteistöllä on noin 46 dB.

Laskennan mukaan keskiäänentso lähimmällä vapaa-ajanasunnolla ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjeavon. Mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Meluselvityksessä ei ole esitetty mallin virhemarginaalia. Yleisesti melumallinnuksen virhemarginaaliksi on arvioitu 1-3 dB. Luvan hakija on huomioinut virhemarginaalin vain alentavana tekijänä, mutta virhemarginaali huomioonottaen melu lähimmällä vapaa-ajanasunnolla voi ylittää valtioneuvoston ohjearvon jopa 4 db:ä.

Lisäksi on huomioitava että meluselvitykseen viittaavasta tekstistä ei selviä miten meluvaikutuksissa on huomioitu rintauksen vaikutus toiminnan alkuvaiheessa jolloin melulta suojaavaa rintausta ei ole.

3. Ruutanan luonnonsuojelualue on yksi Nokian merkittävimpiä luontokohteita, ja sen sijainti reilun kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta aiheuttaa huomattavan riskin suojelun onnistumiselle. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Haaparata-Ruutananvuori -kallioalueen etäisyys ottoalueelta on vain 1,2 kilometriä etelään. Ottoalueelta länteen 800 metrin päässä sijaitseva Viinavuori on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Sata metriä suunnitellusta louhinta-alueesta etelään on Hirvisuo, jota ympäröi korpialue. Alueella on havaittu kahta luonnon orkideaa, herttakaksikkkoa ja harajuurta. Louhinta huonontaisi Hirvisuon luonnon tilaa ja Hietaanojan veden laatua.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekämuut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Katsomme, että ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty huomioiden alueen sijainti lähellä valtakunnallisesti merkittäviä luontokohteita ja suojelualuetta sekä toiminnasta aiheutuvia riskejä ympäristön pilaantumiselle.

4. Alue sijaitsee metsäojien yhtymäkohdassa ja on hyvin todennäköistä, että hulevedet ja niiden mukana erilaiset louhosalueelta tulevat epäpuhtaudet ja mahdolliset ongelmajätteet tulevat kulkeutumaan ympäröivään luontoon. Hakijakin toteaa, että ottoalueen vedet kulkeutuvat eteläpuoliseen suomaastoon, josta osa kulkeutuu myös Jokisjärveen. Suunnitellun ottoalueen läpi virtaa Hietaanoja, jossa elää ikivanha purotaimenkanta, joka vaarantuisi tai tuhoutuisi kokonaan ottotoiminnan johdosta. Samassa purossa esiintyy myös ruutanaa, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Lähialueella sijaitsee talousvesikäytössä olevia lähteitä ja kaivoja, joiden vedensaanti saattaisi olennaisesti muuttua louhinnan aiheuttamien veden virtausten muutosten vuoksi tai vedenkäyttö vaarantua veteen kulkeutuvan arseenin vuoksi. Alueen kaivojen arseenipitoisuudet nousisivat entisestään ja on todennäköistä, että louhostoiminnan myötä juomakelpoisen veden turvaaminen tarkoittaisi kunnallisen vedenjakelun ulottamista näille kotitalouksille. Lähimmän kiinteistön vedensaannin antavan lähteen ja kaivon etäisyys louhinta-alueesta on 360 m.

5. Maakuntakaavassa on määritelty, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen kehittäminen ja näihin liittyvä rakentaminen. Laaja ja ammattimainen louhinta ei lukeudu tällaiseen toimintaan, eikä tällaista laajamittaista maa-ainesten ottoa alueella tulisi sallia. Lisäksi on huomioitava, että kyseessä ei todennäköisesti ole yksittäiseksi jäävä hakemus ja louhinta-alue voi mahdollisesti laajentua tulevaisuudessa uusien hakemusten muodossa. Tällöin hakijoiden tasapuolinen kohtelu voi laajentaa louhinta-aluetta lähemmäs Ruutanan luonnonsuojelualuetta ja aiheuttaa laajamittaista lisäkuormitusta ympäristölle. Kaupungin pitäisi keskittää maa-aineksen otto rakennushankkeiden lähellä sijaitseville maa-aineksen ottoa varten kaavoitetuille alueille pistemäisten yksittäisten louhosten sijaan. Nokian Kolmenkulman alueella on laajat kallioesiintymät, joita on jo alettu louhia ja louhittavaa kalliota riittää vuosikymmeniksi eteenpäin. Kalliomaaperä on uusiutumaton luonnonvara, jonka käyttö tulisi suunnitella harkiten pitkälle tulevaisuuteen. Lupien myöntäminen merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttavaan toimintaan uudelle kokonaan erilliselle alueelle tilanteessa, jossa ei ole todellista tarvetta, vain luvanhakijan taloudellinen intressi, ei ole perusteltua. Louhinnat tulisi keskittää sellaisille alueille, jotka on jo kaavoitettu esimerkiksi teollisuuskäyttöön, kuten Kolmenkulman alue. Kuten maakuntakaavaan liittyvistä selvityksistä käy ilmi, alueen kalliokiviaines on heikkolaatuista eikä sovellu kuin massatäyttöihin. Vastaavaa kiviainesta on saatavilla jo multa louhoksilta, esimerkiksi Kolmenkulman alueelta. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama pöly haittaisi myös alueen maakuntakaavan mukaista metsätalouskäyttöä ja vähentäisi puutavaran myyntiarvoa.

6. Maakuntakaavassa todetaan myös, että alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää mm. toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. Viidenkukkulan kallioiden alue on suosittua ulkoilualuetta, jota käyttävät lähialueiden asukkaiden lisäksi myös Siuron, Korvolan ja Nokian asukkaat. Lähialueiden asukkaat käyttävät aluetta ulkoilumaastona, jossa he sienestävät, marjastavat ja retkeilevät. Siuron metsät ovat yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Alueella on runsas eläin- ja lintulajisto. Alueen viereen, Mullikkavuoren alueelle, on suunnitteilla luontomatkailutoimintaa. Vieressä tehtävä louhinta ja murskaus tekisivät ko. alueesta luontomatkailuun soveltumattoman ja estäisi näiden suunnitelmien toteuttamisen. Kukkulaisella kallioalueella on sen muotojen vuoksi erityistä luontoarvoa, jota ei voida louhinnan jälkeisellä maisemoinnilla mitenkään korvata.

Hakemus on puutteellisesti valmisteltu ja siinä vähätellään hankkeen olennaisia vaikutuksia lähiasutukseen, luontoon ja ympäristöön. Louhinnan ja murskauksen vaikutukset aiheuttaisivat muistuttajien kiinteistölle ja lähiympäristön asutukselle ja luontorikkaalle metsäalueelle kohtuutonta haittaa. Luonnolle ja lajistolle toiminta aiheuttaisi peruuttamattomia menetyksiä. Ympäristö- ja maa-aineksen ottolupia ei tule myöntää.

Kommentteja ei voi tällä hetkellä kirjoittaa, mutta voit lähettää seurantailmoituksen (trackback) omalta sivustoltasi.

Vihreät - De Gröna

Sivusto on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä
Log in