Kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle vanhustenhoidon tilanteesta ja valvonnan riittävyydestä Nokialla 11.2.2019

Viimeaikaiset uutiset vanhusten hoidon tilasta ovat saaneet mediassa ansaittua huomiota. Inhimillinen ja laadukas hoiva ei saa olla ylellisyyttä vaan jokaisen ikäihmisen perusoikeus.

Vihreä valtuustoryhmä yhdessä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kanssa haluaa esittää kirjallisen kysymyksen Nokian kaupunginhallitukselle kuntamme vanhushoidon tilasta ja valvonnan riittävyydestä. Valtuutetut tarvitsevat näkemyksemme mukaan päivitetyn tilannekatsauksen kunnallisissa ja yksityisissä palvelulaitoksissa asuvien vanhusten määrästä, hoivan laadusta ja hoitohenkilökunnan määrästä. Toivomme selonteossa näkyvän myös valvonnan periaatteet ja toteutuksen.

Lisäksi selonteossa olisi selvitettävä millaiset taloudelliset vaikutukset olisivat, mikäli siirryttäisiin hoitajien osalta esillä olleeseen suhdelukuun 0,7. Asiaa olisi tarkasteltava myös hoivan laadun ja asiakkaiden yksilöllisen hoivan tarpeen näkökulmasta.

Nokian kaupunki on strategiassaan nostanut yhdeksi tavoitteekseen hyvinvoivan nokialaisen. Meidän on yhdessä pidettävä huolta kaikkien kuntalaistemme hyvinvoinnista ikään katsomatta. Meistä jokainen haluaa varmasti vanheta arvokkaasti, joten tehdään se mahdolliseksi myös kuntamme ikäihmisille nyt.

Hatunnosto varhaiskasvatusväelle

Varhaiskasvatuksessa tehdään hyvää ja tärkeää työtä, jolla on iso merkitys lapsen koko elämälle. Omalle lapselleni jäivät onnelliset ja hyvät muistot päiväkotiajalta, joita hän muistelee vieläkin iloisena ja onnellisena, lähes aikuisena.

Suomalainen varhaiskasvatus on huippuluokkaa ja laadukasta, mistä saa olla ylpeä. Hyvä varhaiskasvatus on monen asian summa. Meillä on korkeasti koulutettu ja osaava henkilöstö ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Ja kaikkein tärkeintä on se, että henkilöstö tekee työtään sydämellään, kiitos siitä.

Meidän on turvattava hyvä ja laadukas varhaiskasvatus lapsillemme. On todella harmillista, että tällä hallituskaudella on tehty monia leikkauksia, jotka koskettavat varhaiskasvatusta. Hallitus rajasi subjektiivista päivähoito-oikeutta ja mahdollisti ryhmäkokojen kasvun. Vihreiden tavoitteena on näiden asioiden palauttaminen ja samalla varhaiskasvatukseen tulisi lisätä rahoitusta arviolta 155 miljoonaa. Lisäksi tavoitteena on maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille.

Toinen asia, mistä olen huolissani, ovat yksityiset päiväkodit, joista on nyt kuulunut, että varhaiskasvatushenkilöstö joutuu tekemään ruokahuolto- ja siivoustehtäviä ja hoitajamitoituksia rikotaan. Näihin tehtäviin tulee palkata ammattihenkilökunta, sillä varhaiskasvatuksen henkilöstön pitää saada keskittyä lapsiin. Valvontaa on lisättävä, jotta lapsen saavat laadusta hoitoa. 

Hyvällä varhaiskasvatuksella on iso vaikutus monien ongelmien ennaltaehkäisyyn ja oppimisvaikeuksien tukemiseen ajoissa, mikä helpottaa lapsen koulupolkua. Hyvää varhaiskasvatusviikkoa!

Piila Paalanen, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas 2019

Vihreää viisautta koulutuspolitiikkaan

Nyt jos koskaan tarvittaisiin vihreää viisautta koulutuspolitiikkaan. Toivottavasti asetelmat ja hallitus vaihtuvat kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Viimeiset vuodet ovat olleet pääsääntöisesti surullista kuultavaa koulutuspolitiikan saralta, lähinnä leikkauspolitiikkaa, joka on johtanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamiseen, perusopetuksen valtionosuuksien leikkaamisen, ammatillisen koulutuksen uudistuksen epäonnistumiseen ja korkeakoulujen rahoituksen pienentymiseen. Viimeisien vuosien aikana koulutuksesta on leikattu lähes 1,5 miljardia. Kaiken huippuna tietysti vielä opiskelijoiden opintukia on leikattu ja opettajat rypevät palkkakuopassa, etenkin lastentarhanopettajat.

Miten tämä näkyy sitten arjessa? Olen toiminut yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana yli 20 vuotta ja muutoksen huomaa selkeästi. Ryhmäkoot ovat kasvaneet ja samalla integraation lisääntyessä levottomuus, keskittymiskyvyttömyys ja oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet. Pahimmillaan tämä näkyy oppilaiden ja opettajien väsymyksenä ja turhautumisena. Surullista on ollut myös huomata, että erityisesti lukutaito on heikentynyt, etenkin pojilla, mikä vaikuttaa kaikkeen opiskeluun ja oppimiseen.

Omassa koulussani vietimmekin viime syksynä lukuviikkoa, jolloin nuoret keskittyivät koko viikon valitun teeman mukaisiin tieto- ja kaunokirjoihin. Lisäksi viikon aikana oli kirjailijavierailuja ja lukumotivaatiotapahtumia. Viikko sai nuorilta paljon kiitosta ja kirjastomme kävijämäärät lähtivät reippaaseen nousuun. Uusi opetussuunnitelma korostaakin erilaisten ilmiöiden oppimista ja monenlaisia ja uusia oppimisympäristöjä. Tämä on yksi hyvä tavoite, mutta valitettavasti esimerkiksi erilaisiin teemaviikkoihin tai teatteri- ja museovierailuihin ei ole juurikaan rahaa. Uusi opetussuunnitelma sisältää paljon hyvää, mutta olen kyllä huolissani siitä, saako perustaitojen oppiminen riittävästi tilaa tulevaisuuden koulussa.

Perustaitojen ja erilaisten asioiden oppiminen on monelle lapselle ja nuorelle haastavaa isossa ryhmässä, jossa ei ole saatavilla riittävästi yksilöllistä tukea. Integraatio on mielestäni monessa tilanteessa hyvä asia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana onkin lähes kaikki erityiskoulut lakkautettu ja erilaisista erityisryhmistä kouluissa luovuttu. Tilalle on tullut kolmiportaisen tuen malli, jossa nuori voisi saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Paperilla tämä malli toimii, mutta valitettavasti monessa koulussa on aivan liian vähän resursseja erityisopetukseen, mikä näkyy siinä, että osa nuorista alkaa syrjäytyä jo alakoulussa.

Ammatillisessa koulutuksessa on tämän hallituskauden aikana tehty reformi, jonka tarkoituksena oli uudistaa ja kehittää ammatillista koulutusta. Tuloksena on lähes katastrofi, jossa opetuksen määrää on leikattu rajusti ja opetusvastuuta on siirretty työssäoppimiseen työpaikoille. Tätä uudistusta ei ole kuitenkaan resurssoitu, vaan pallo on heitetty yrityksille. Jos opiskelijalle käy hyvä tuuri, hän saattaa saada hyvää ohjausta ja huonolla tuurilla ajelehtii oman onnensa nojassa. Julkisuudessa on viime aikoina kuultu monta tarinaa, kuinka ammattitaito on niin heikkoa, että opettajat toteavat, että nuoria ei voi päästää harjoitteluun ja työelämään. Tämä ei ole todellakaan meidän nuortemme vika, vaan järjestelmän, joka on tällä hetkellä käytössä. Lähiopetuksen määrää tulisi lisätä ja taata jatkossakin ammattitaitoista työvoimaa yrityksiin. Laadukas toisen asteen koulutus on jokaisen nuoren oikeus.

Valitettavasti tämä sama leikkausilmiö näkyy myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakoulut ovat olleet myös leikkauspaineiden kourissa ja monille opiskelijoille ovat tulleet tutuiksi erilaiset verkkokurssit, jotka sinällään ovat hyvä asia, mutta ei säästötoimenpiteenä. Sama surullinen tarina jatkuu sitten yliopistossa opetuksen ja tutkimusrahoituksen vähentämisenä. Haluammeko menettää huippuosaajat ja samalla heikentää Suomen kilpailukykyä?

Sanni Grahn-Laasosen opetusministerikautta ovat leimanneet uudistukset, joita on tehty vauhdilla ja samalla säästetty. Valitettavasti uudistukset on tehty ilman perusteellista vaikutusten arviointia ja pohdintaa, mikä näkyy erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Grahn-Laasonen puhuu aina mediassa laadun ja sisältöjen tärkeydestä, mutta todellisuudessa laatu ja tasa-arvo ovat pahasti pielessä ja sisällöt vedetty minimiin ja opiskelijat laitettu kotiin ns. itsenäiseen opiskeluun. Todella sydämestäni toivon, että samaa virhettä ei tehdä lukiouudistuksissa ja lukion uusissa opetussuunnitelmissa, joita tehdään kovaa vauhtia.

Näillä koulutusleikkauksilla ovat pitkäkestoiset vaikutukset, jotka näkyvät jo nyt PISA-tutkimuksissa. Suomi on voinut olla ylpeä maailman parhaasta koulutuksesta, mutta valitettavasti näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Nyt on aika toimia ja palauttaa Pekka Haaviston sanoin koulutusmiljardi, jotta voimme tulevaisuudessakin taata lapsillemme ja nuorillemme laadukkaan, tasa-arvoisen ja maailman parhaan koulutuksen. Vihreiden tavoitteena on lisätä koulutuksen rahoitusta seuraavasti:
– varhaiskasvatus + 155 miljoonaa
– perusopetus + 177 miljoonaa
– toinen aste + 315 miljoonaa
– korkea-aste ja tutkimus + 300 miljoonaa
– jatkuva oppiminen + 65 miljoonaa
– opintotuki + 98 miljoonaa.
Tehdään yhdessä parempi huominen! Me haluamme panostaa koulutukseen, oppimiseen ja tasa-arvoon.

Piila Paalanen, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas 2019

kirjoitus Piilan nettisivuilla

Vihreä välitilinpäätös 2018

Vihreä välitilinpäätös seuraa Nokian vihreiden kuntavaaliohjelman tavoitteiden etenemistä. Tavoitteita edistetään yhdessä muiden puolueiden ja viranhaltijoiden kanssa. Alla on kymmenen vaaliohjelman tavoitetta ja toteumaa.

1. Varhaiskasvatus ja opetus

Tavoite: Koulujen toimintaa kehitetään, jotta ne pystyvät yhä paremmin vastaamaan oppilaiden tuen tarpeisiin. Kyläkoulut säilytetään ja ryhmäkoot pidetään pieninä. Subjektiivinen päivähoito säilyy ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostetaan.

Toteuma: Subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilynyt ja lastentarhanopettajien määrää lisätään asteittain. Ryhmäkoot on pystytty pitämään sopivina eikä kyläkouluja ole lakkautusuhan alla. Nokialle nousee muutaman lähivuoden aikana Suomen uusimmat, terveimmät ja moderneimmat koulut.

2. Työllisyys

Tavoite: Kolmenkulman ECO3-alueelle nousee 500 uutta työpaikkaa ja Pitkäniemestä luodaan hyvinvointipalveluiden keskus. Yritystonttien markkinointa yksinkertaistetaan ja matkailun kehittämiseen etsitään uutta voimaa. Nuorisotyöttömyys käännetään laskuun oppilaitos- ja yritysyhteistyön kautta.

Toteuma: Kolmenkulman tontteja myydään niin vauhdikkaasti, että kaavoitus ja infra saavat tehdä hartiavoimin töitä pysyäkseen myyntitahdin mukana. Jokainen uusi yritys tuo alueelle useita uusia työpaikkoja jo tullessaan, mutta erityisesti odotetaan tulevien kasvun vuosien uusia kiertotaloustyöpaikkoja. ECO3-alue on menestynyt kierottalouskilpailussa isojen kaupunkien rinnalla. Alue on huomioitu kansainvälisesti myös YK:n talouskomissiossa.

Markkinointia ja viestintää on terävöitetty somessa ja ihmisten sekä yritysten pariin on jalkauduttu aiempaa merkittävästi paremmin. Työttömyys on kääntynyt Nokialla merkittävään laskuun. Pitkäniemen alueeseen tulee panostaa lähivuosina merkittävästi nykyistä enemmän.

3. Luonto ja liikunta

Tavoite: Ruutanan alue suojellaan ja Koukkujärvi säilytetään virkistyskäytössä. Luontomatkailua kehitetään luontoa kunnioittaen. Keskuskentän ja Sarpatin alueesta muodostuu merkittävä liikunta-alue. Panostetaan ennaltaehkäisevään arkiliikuntaan.

Toteuma: Koukkujärven aluetta ei ole kaavoitettu, mutta suojelukaan ei ole lisääntynyt. Ruutanan suojelualueen laajennus on vieläkin tekemättä. Erilaisiin luontopolkuihin ja reitistöihin on panostettu kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Tulevan vuoden aikana uusitaan mm. Alhoniityn luontopolku, kunnostetaan Sarpatin ulkoilureitti ja panostetaan rantojen ulkoilureitteihin. Luonnon monimuotoisuusohjelma ohjaa valmistuttuaan kaupungin toimintaa.

4. Demokratia ja tiedonsaanti

Tavoite: Parannetaan tiedotusta ja rakennetaan Nokian mainetta pitkäjänteisillä teoilla. Tehdään päätöksenteosta läpinäkyvää ja ennakoitavaa sekä helpotetaan kuntalaisten osallistumista.

Toteuma: Kuntalaisten pariin on kaupungin toimesta jalkauduttu aiempaa paremmin. Valtuustoryhmien ja kuntalaisten yhteistyötä tuetaan. Nettisivut ovat uudistuneet ja vuorovaikutus päätöksenteossa toimii aiempaa paremmin. Parannettavaa kuitenkin on erityisesti kaavoitukseen liittyvässä vuorovaikutuksessa.

5. Joukkoliikenne

Tavoite: Koulukyytiuudistuksella kyliin parempi joukkoliikenne. Juna pysähtyy Nokialla tunnin välein. Kaupunkirakennetta muutetaan sellaiseksi, että suurin osa linjoista voidaan liikennöidä ilman rahallista tukea. Vuorojen määrää lisätään.

Toteuma: Koulukuljetusten uudistamiseen ei ole löydetty toteuttamiskelpoisia keinoja. Kyytien järjestäjällä on merkittäviä ongelmia lasten kyydityksissä. Investointiohjelmassa on toinen junalaituri lähijunaliikenteen aloituksen varmistamiseksi. Nokia hakee mukaan lähijunapilottiin, jolla liikennöinti Tampere-Tesoma-Nokia -pysäkeille saataisiin alkamaan. Kaupunki tiivistyy erityisesti keskustasta. Tämä mahdollistaa kannattavamman joukkoliikenteen toteuttamisen.

6. Vanhuspalvelut

Tavoite: Kehitetään vanhuspalveluita kaupungin omana tuotantona ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia yksityisten palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin kanssa. Tuetaan omaisia nykyistä enemmän ja mahdollistetaan kotoisa ehtoo ikääntyville.

Toteuma: Uusi Vihnuskodin rakennus valmistuu ja henkilökunta tulee olemaan kaupungin palveluksessa. Yksityisiä sotepalvelutuottajia nousee kaupunkiin erilaisilla palvelukonsepteilla. Kotisairaalatoimintaa ajetaan käyntiin osana hyvinvointipalveluiden uudistumista.

7. Keskustan kehittäminen

Tavoite: Keskustan alueelle muuttaa 5 000 uutta asukasta. Kaupungin palvelut rakennetaan keskustaan ja yksityistä rakentamista helpotetaan. Sahan alue otetaan asuinkäyttöön ja rakennetaan rantabulevardi Viholasta keskustaan.

Toteuma: Rakentaminen on lähtenyt keskustan alueella käyntiin odotettua paremmin. Asukastavoite tulee nykyvauhdilla täyttymään etuajassa. Pysäköintinormin uudistus on mahdollistanut kannattavan rakentamisen sekä rakennuttajien että kaupungin näkökulmista. Sahan alueen rakentamista ei ole aloitettu. Uusi kirjasto on valmistumassa keskustaan ja hyvinvointikeskus nousee lähiovuosina entiselle tontilleen.

8. Lähiruoka ja terveyskasvatus

Tavoite: Kouluissa syödään enemmän paikallisten tuottajien ruokaa ja suositaan luomua. Panostetaan ennaltaehkäisevästi terveellisiin elämäntapoihin.

Toteuma: Lähialueen yrittäjien kanssa tehdään hankintakoulutusta ja -yhteistyötä pienhankintojen helpottamiseksi. Uusia terveellisiä ja ekologisia ateriota on aiempaa enemmän ruokalistoilla ja uusia raaka-aineita kokeillaan.

9. Kulttuuri ja nuoret

Tavoite: Tuotetaan nokialaisia kulttuurihankkeita ja rakennetaan nuorille keskustaan nuorisotilat. Otetaan kaupungin taidekokoelmat käyttöön.

Toteuma: Uuteen kirjastoon tulee taiteelle ja näyttelyille oma tila sekä nuorisotila. Kordelinin säätiön kanssa yhteistyössä perustettu Nokian kaupunkirahasto on jakanut ensimmäiset tukensa. Seuraparlamenttien perustaminen on parantanut kolmannen sektorin osallistumista päätöksentekoon ja parantanut yhteistyömahdollisuuksia.

10. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoite: Estetään eriarvoisuuden kasvu ja autetaan ihmisiä ennaltaehkäisevästi heti, kun ongelmat alkavat. Siirretään palvelut yhdelle nokialaiselle luukulle.

Toteuma: Uusi hyvinvointikeskus kokoaa palvelut aiempaa paremmin samalle luukulle. Soten tilanne koko maassa on epäselvä, mutta terveyspalveluiden laadukas jatko Nokialla on saatu turvattua. Perusturvaan syntyy 27,5 uutta vakanssia mm. oppilashuollon, toimintaterapian, sosiaaliohjauksen ja kotihoidon alle. 11 lähihoitajaa lisätään uuteen Vihnuskotiin, ympärivuorokautiseen hoivaan.

Vihreä välitilinpäätös 2017

Keräsimme tämän valtuustokauden aikana tapahtuneita ja edistyneitä asioita vuoden 2017 Vihreään välitilinpäätökseen.

Politiikka on yhteistyötä, jossa samojen tavoitteiden eteen töitä paiskii useampi puolue. Usein tavoitteita jää myös saavuttamatta, tai asiaa lähdetään edistämään eri tavalla kuin on aiemmin ajateltu. Politiikka on kestävyyslaji, jossa muutokset usein vievät aikaa. Seuraavassa ensimmäisen puolivuotiskauden edistystä on verrattu Nokian vihreiden kuntavaaliohjelmaan.

 

Vaaliohjelman tavoite: Varhaiskasvatus ja opetus

Koulujen toimintaa kehitetään, jotta ne pystyvät yhä paremmin vastaamaan oppilaiden tuen tarpeisiin. Kyläkoulut säilytetään ja ryhmäkoot pidetään pieninä. Subjektiivinen päivähoito säilyy ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen panostetaan.

Nykytilanne:

2018 talousarviossa ei ole esitetty säästöjä koulutukseen. Nokialle on tulossa uusi koulu Myllyhakaan ja Emäkoskeen, lukio korvataan uudella ja Kankaantaan sekä Nokianvirran koulujen tilalle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. Kyläkouluja ei olla lakkauttamassa ja subjektiivinen päivähoito säilyy. Varhaiskasvatuksessa tapahtuu henkilöstömuutoksia, mutta ne liittyvät lapsimäärän vähenemiseen. Lapsivaikutusten arviointi otetaan käyttöön Vihreiden aloitteesta.

Leikkipaikkaverkoso
Leikkipaikkaverkosto

Vaaliohjelman tavoite: Työllisyys

Kolmenkulman ECO3-alueelle nousee 500 uutta työpaikkaa ja Pitkäniemestä luodaan hyvinvointipalveluiden keskus. Yritystonttien markkinointa yksinkertaistetaan ja matkailun kehittämiseen etsitään uutta voimaa. Nuorisotyöttömyys käännetään laskuun oppilaitos- ja yritysyhteistyön kautta.

Nykytilanne:

ECO3- alueen ja Kolmenkulman tontit ovat vähissä kovan myynnin takia, ja uusia joudutaan pikana hankkimaan muuttamalla tonttijakoa. Isoja kiertotalouden yrityksiä pyrkii Nokialle. Markkinointiin on tullut kaksi uutta henkilöä. Matkailun kehittämistoimet eivät ole käynnistyneet ja Pitkäniemen osalta tilanne on stabiili. Kiinnostusta alueelle on, mutta sairaanhoitopiiri on viemässä aikuispsykiatrian alueelta pois ensi vuosikymmenen alussa. Työttömyys on kääntynyt jyrkkään laskuun. Nuorisotyöttömyys- ja pitkäaikaistyöttömyys kehittyvät hyvin koko Pirkanmaalla, mutta Nokialla on panostettu työpaikkojen lisäämiseen merkittävästi myös tämän lisäksi.

 

Vaaliohjelman tavoite: Luonto ja liikunta

Ruutanan alue suojellaan ja Koukkujärvi säilytetään virkistyskäytössä. Luontomatkailua kehitetään luontoa kunnioittaen. Keskuskentän ja Sarpatin alueesta muodostuu merkittävä liikunta-alue. Panostetaan ennaltaehkäisevään arkiliikuntaan.

Nykytilanne:

Ruutanan aluetta ei ole vielä suojeltu. Markluhdanlahden Suomi100-lahja torpattiin kaupunginhallituksessa, mutta Vihreät ja Vasemmistoliitto puolustivat sen suojelua. Toivottavasti uusintakierros auttaa, sillä alue olisi merkittävä lisä Sarpatin virkistysalueeseen. Syksyllä 2018 on tulossa valmistelusta luonnonsuojeluohjelma, jossa Nokian suojelutilannetta katsotaan isompana kokonaisuutena. Keskuskentän alueelle on noussut uusi jäähalli, kuten edellisellä kaudella päätettiin. Keskusurheilukenttä on remontoitu ja siihen on tulossa uusi katsomo. Alueelle nouseva yhtenäiskoulu mahdollistaa tuhannelle lapselle erinomaiset liikuntamahdollisuudet, sekä antaa pohjaa yksityisen monitoimihallin mahdolliselle toteuttamiselle.

Vaaliohjelman tavoite: Demokratia ja tiedonsaanti

Parannetaan tiedotusta ja rakennetaan Nokian mainetta pitkäjänteisillä teoilla. Tehdään päätöksenteosta läpinäkyvää ja ennakoitavaa sekä helpotetaan kuntalaisten osallistumista.

Nykytilanne:

Lautakuntiin on saatu nuorisovaltuuston edustajat, valtuustoon kaksi. Tiedotus on parantunut erityisesti elinkeinopuolella, mutta sosiaalisessa mediassa tiedotetaan mm. latutilanteesta ja monista muista asioista. Kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon on pyritty parantamaan, mutta tehtävää on vielä paljon.

 

Vaaliohjelman tavoite: Joukkoliikenne

Koulukyytiuudistuksella kyliin parempi joukkoliikenne. Juna pysähtyy Nokialla tunnin välein. Kaupunkirakennetta muutetaan sellaiseksi, että suurin osa linjoista voidaan liikennöidä ilman rahallista tukea. Vuorojen määrää lisätään.

Nykytilanne:

Joukkoliikenteen palvelutaso on parantunut ja käyttäjämäärät ovat nousseet jopa ennakoitua enemmän. Lippujen hintoja on laskettu, jonka seurauksena joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet. Osa linjoista toimii hyvinkin kannattavasti, mutta sisäinen liikenne vaatii säätämistä sopimuskausien vaihtuessa. Ongelmiin pystytään puuttumaa aiempaa nopeammin. Linjan 79 reittimuutosta on Vihreiden toimesta puolustettu aktiivisesti ja se toteutuu viimein kesäkuussa 2018. Junaliikenteen tarjonta ei ole lisääntynyt. Kaupunkirakenne on tiivistymässä keskusta-alueella hyvää vauhtia!

 

Vaaliohjelman tavoite: Vanhuspalvelut

Kehitetään vanhuspalveluita kaupungin omana tuotantona ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia yksityisten palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin kanssa. Tuetaan omaisia nykyistä enemmän ja mahdollistetaan kotoisa ehtoo ikääntyville.

Nykytilanne:

Vanhuspalveluiden tarjontaa lisättiin merkittävästi talousarviossa, koska kysyntäkin kasvaa. Kotisairaalatoiminta on käynnistynyt ja tarjoaa palveluja vuodeosaston sijaan myös omaan kotiin. Toimintansa aloittava lähitori kokoaa ikäihmiset tapaamaan toisiaan, liikkumaan ja keskustelemaan ammattilaisten kanssa. Vihreiden aloitteesta sote-kyytien järjestäminen, kustannukset ja tarve selvitetään vuoden 2018 aikana.

 

Vaaliohjelman tavoite: Keskustan kehittäminen

Keskustan alueelle muuttaa 5 000 uutta asukasta. Kaupungin palvelut rakennetaan keskustaan ja yksityistä rakentamista helpotetaan. Sahan alue otetaan asuinkäyttöön ja rakennetaan rantabulevardi Viholasta keskustaan.

Nykytilanne:

Ennätysmäärä uusia rakennushankkeita on käynnistymässä. Poutuntie, Nanso ja moni muu hanke on potkaistu käyntiin kaupunkikehityspalveluiden kovalla panostuksella. Keskustan kiinteistöihin on otettu yhteyttä ja etsitty heille sopivia kehittämismalleja. Prisma on aloittanut toimintansa keskustassa.

 

Vaaliohjelman tavoite: Lähiruoka ja terveyskasvatus

Kouluissa syödään enemmän paikallisten tuottajien ruokaa ja suositaan luomua. Panostetaan ennaltaehkäisevästi terveellisiin elämäntapoihin.

Nykytilanne:

Lähituottajien tuotteiden käyttö on tavoitteena talousarviokirjassa ja käytännön toimia lähiruuan käytön edistämiseksi etsitään. Ravitsemusterapeutin resurssia lisätään vastaamaan seutukunnallista tasoa.

 

Vaaliohjelma tavoite: Kulttuuri ja nuoret

Tuotetaan nokialaisia kulttuurihankkeita ja rakennetaan nuorille keskustaan nuorisotilat. Otetaan kaupungin taidekokoelmat käyttöön.

Nykytilanne:

Kirjastohankkeen suunnitelmat on hyväksytty ja hanke etenee toivottua suppeammassa muodossa. Nuorisotilat saadaan kirjaston yhteyteen turhan pieniä. Yhteistyöstä on kuitenkin varmasti iloa. Kaupungin taidekokoelmia päästään esittelemään kirjastossa. Kordelinin säätiön ja kaupungin aloittama Nokian kaupunkirahasto tukee Nokialla jatkossa kulttuuria aiempaa enemmän. Nokia-sali säilyy lukion uudisrakentamisen yhteydessä, joten konsertit ja teatteritoimintaa nähdään tiloissa jatkossakin.

 

Vaaliohjelman tavoite: Sosiaali- ja terveyspalvelut

Estetään eriarvoisuuden kasvu ja autetaan ihmisiä ennaltaehkäisevästi heti, kun ongelmat alkavat. Siirretään palvelut yhdelle nokialaiselle luukulle.

Nykytilanne:

Sisäilmaongelmat ovat hankaloittaneet kaikkien terveyspalveluiden arkea. Lupa uudelle hyvinvointikeskukselle on kuitenkin ministeriöstä saatu. Prismassa on aloittanut Noste-palvelupiste, jossa terveyspalvelut ovat aikaisempaa paremmin ja laajemmin nokialaisten saavutettavissa. On perustettu uusi psykologin virka ja puheterapiaan panostetaan aiempaa enemmän. Huostaanotot on saatu kääntymään laskuun ja resursointia siirrettyä avotyöhön.

Raakku ja purotaimen Nokialla ja Pirkanmaalla

 

3D-mallinnos raakusta

 

Nokian luonto ry järjesti tiistaina 21.11 Nokian lukion auditoriossa Raakku- ja purotaimenillan. Jyväskylän yliopistosta olivat saapuneet luennoimaan Jouni Taskinen ja Jukka Syrjänen. Taskinen käsitteli raakkua eli jokihelmisimpukkaa ja Syrjänen puolestaan kertoi purotaimenen elinympäristöstä. Kolmen helmen joet-hankkeen tavoitteita oli valottamassa ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma Hämeenkyrön kunnasta. Raakun kulttuurihistoriaa puolestaan raotti kirjailija Anni Kytömäki. Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun, ja näin yleisö kiitettävästi tekikin.

Jotta ymmärtäisimme miksi raakusta on tullut erittäin uhanalainen, täytyy meidän tehdä katsaus raakun lisääntymiseen. Raakku tarvitsee lisääntymiseen nuoren purotaimenen tai lohen apua, sillä raakun glokidiumtoukat tarttuvat syksyllä purotaimenen tai lohen kiduksille, jossa ne elävät talven yli. Alkukesästä toukat ovat kehittyneet pieniksi simpukoiksi ja tiputtautuvat joen pohjalle kaivautuen pohjasoraan. Tässä vaiheessa poikasten kuolleisuus on suuri, sillä raakkujokien pohjiin on kertynyt hienojakoista ainesta, joka tekee pohjasta hapettoman tukehduttaen raakun poikaset.

Nokialla raakkua esiintyy Pinsiön Matalusjoessa. Pirkanmaalta löytyy raakkupopulaatio lisäksi Ruonanjoelta ja Turkimusojalta. Tällä hetkellä Turkimusojan raakkupopulaatio on Pirkanmaan ainoa lisääntyvä populaatio. Pinsiön Matalusjoessa raakkujen määrä on pudonnut vuodesta 1999 vuoteen 2012 mennessä lähes puolella. Purotaimenta puolestaan esiintyy Kyyninojassa, Matalusjoella ja Laajanojalla.

Raakun lisääntymisen kannalta ongelmallisen hienojakoisen aineksen kertyminen raakkujokiin on pitkälti ihmisen toimien ansiota. Hienojakoisen aineksen kertymistä jokien pohjiin edistävät muun muassa tehomaatalous, rehevöityminen, vedenotto, jokien muokkaaminen, kaivos- ja muu teollisuus, rantojen suojavyöhykerajojen noudattamatta jättäminen sekä ympäristön muokkaaminen esimerkiksi ojituksilla ja tierummuilla. Myös vaelluskalakantojen väheneminen ja ilmastonmuutos ovat muuttaneet olosuhteita raakun ja purotaimenen lisääntymiselle epäsuotuisiksi.

Raakkukannan säilyttäminen on tärkeää esimerkiksi sen vuoksi, että raakkupopulaatio huolehtii omalta osaltaan vedenlaadusta. Yksi raakku kykenee suodattamaan 50 litraa vettä päivässä.

Raakkujen on myös todettu vähentävän kalojen silmäloisten määrää, sillä raakut suodattavat loisten toukkia. Raakku sylkee osan suodattamastaan ravinnosta joen pohjalle, joten raakun ruokailutottumusten ansiosta hyönteistoukat, jotka toimivat lohen ja taimenen ravintona, saavat ruokaa.

 

Miten suojella raakkua ja purotaimenta?

Raakku on suojeltu, mutta pelkkä suojelu ei riitä kannan elvyttämiseen vaan toimien avulla pitää mahdollistaa myös raakkujen lisääntyminen. Raakun suojelemisen kannalta olennaista on suojella myös purotaimenta, sillä raakulla ei ole mitään selviytymismahdollisuuksia ilman lohikaloja. Nimenomaan säännöllisesti lisääntyvät kalapopulaatiot ovat tärkeitä, sillä kaloille kehittyy immuniteetti toukkia vastaan, eivätkä iäkkäämmät kalat enää kykene kantamaan toukkia kiduksissaan.

Kun veden laatu huononee, vaikeutuu myös purotaimenen lisääntyminen. Paikallisesti olisi tärkeää esimerkiksi saada vähennettyä Tampereen Veden harjoittamaa vedenottoa Ylä-Pinsiön lähteestä. Luomuviljelyä suosimalla saataisiin vähennettyä jokiin maatalouden seurauksena päätyviä jäämiä.

Lohikaloja kalastetaan Suomessa erittäin runsaasti ja kalastuksen säätely toimiikin tärkeänä osana purotaimenen suojelua ja täten myös osana raakun suojelua. Vapaa-ajan kalastuksessa voitaisiin suosia enemmän pyydä ja päästä-kalastusta. Kalojen nousuesteiden vähentäminen on tehokas tapa turvata kalojen lisääntymistä. Aikuisia yksilöitä voidaan myös siirtää vaellusesteiden yli. Virtavesi- ja purokunnostuksilla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä lohikalakantoihin, että raakkuihin.

Raakun toukilla terästettyjen lohikalojen poikasten istuttamista jokiin on testattu, mutta tämä ei toimi, mikäli pohjan olosuhteet eivät ole pienille raakuille suotuisia. Myöskään pelkästä lohikalojen istuttamisesta ei ole hyötyä, mikäli raakun poikaset eivät pohjan olosuhteissa tule toimeen. On mahdollista istuttaa laboratorio-oloissa kasvatettuja raakkuja jokiin, mutta mielekkäämpää olisi toki muovata jokien olosuhteita niin, että raakkupopulaatiot lisääntyisivät itsenäisesti.

Olennaisinta olisi jatkossa kiinnittää jo kaavoitusvaiheessa huomiota esimerkiksi valuma-alueella tehtäviin toimiin. Vesialueiden suojavyöhykkeiden noudattaminen olisi myös äärimmäisen tärkeää.

Matalusjoen tilanne on siinä mielessä positiivinen, että joen raakkupopulaatio tuottaa toukkia. Mikäli pohjan laatua saataisiin parannettua ja hapekkuutta lisättyä poikasia siis alkaisi luultavasti taas selvitä elossa. Matalusjoella on myös Natura-status. Esimerkiksi Turkimusojalta tämä puolestaan puuttuu.

Hämeenkyrön kunnan sekä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien puolentoista vuoden mittaisen Kolmen helmen joet-hankeen tiimoilta on tehty tutkimuksia ja kunnostussuunnitelmia Pirkanmaan raakkujoille. Kunnostussuunnitelmat julkaistaan tammikuussa 2018 ja suunnitellut toimenpiteet toteutetaan jatkohankkeen aikana. Kolmen helmen joet-hanke saa rahoitusta kuntien lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta ja jatkohankkeelle on haettu rahoitusta EU:n Life-rahastosta.

Huomionarvoista on, että Suomella ei ole lainkaan toimenpideohjelmaa raakkukantojen suojelemiseksi lajin uhanalaisuudesta huolimatta. Raakun ja lohikalojen kaunis symbioosi on osoitus niin luontoäidin nerokkuudesta kuin sen haavoittuvuudestakin.

 

Elisa Kivistö-Orjatsalo

Nokian Vihreät, Pirkanmaan Vihreiden hallituksen jäsen

 

 

Kirjoituksesta on oikaistu vedenottoa koskeva lause. Tampereen Vesi ottaa vettä Ylä-Pinsiön lähteestä, ei Matalusjoesta. Alla Tampereen Veden oikaisupyynto sekä vastauksemme siihen.

 

”Hei,

Huomasimme, että Nokian Vihreiden verkkosivuilla olevan blogikirjoituksen ”Raakku ja purotaimen Nokialla ja Pirkanmaalla” 24.11.2017 kirjoittajalla Elisa Kivistö-Orjatsalolla on ollut väärää tietoa Tampereen Veden vedenotosta Pinsiössä.

Tampereen Vesi ei ota vettä Pinsiön Matalusjoesta, joten pyydämmekin että kirjoittaja korjaa tämän asian blogikirjoitukseensa.

Pinsiössä sijaitsee yksi Tampereen Veden viidestä pohjavedenottamosta. Pohjaveden ottoon on voimassa oleva vesilupa (3.4.1969). Tampereen Vesi on toiminut Pinsiössä vedenottoluvan mukaisesti jo lähes 50 vuotta. Kyseisenä aikana Tampereen Vesi on pumpannut omalla kustannuksellaan lisävettä Pinsiön Matalusjokeen niin, että virtaama joessa on ollut vähintään vesiluvassa vaaditun mukainen (2000 m3/vrk).

Joen virtaamaa on tarkkailtu säännöllisesti ja siten varmistettu veden riittävyys joessa. Myös pohjaveden pinnankorkeutta alueella tarkkaillaan säännöllisesti ja Pinsiön pohjavedenottamon vedenottoa säännöstellään vedenpinnan korkeuksien mukaan. Tampereen Vesi pyrkii osaltaan edistämään myös Pinsiön alueella parhaillaan käynnissä olevia Geologian tutkimuskeskus GTK:n selvitystä pohjavesialueiden geologisiesta rakenteesta sekä Suomen ympäristökeskus SYKE:n Pirkanmaan raakkujokien ympäristövirtaamaselvitystä.

Kiitokset,

Ystävällisin terveisin, 
Liisa Mustaniemi

laatujärjestelmävastaava

Tampereen Vesi”

 

Suomen Luonnonsuojeluliiton kanta on, että pohjaveden ottaminen alueelta nykyisissä määrin madaltaa joen vedenpintaa niin, että veden määrä joessa ei ole jokihelmisimpukkapopulaation kannalta riittävä.

Vedenottolupa Tampereen Vedelle on myönnetty lähes 50 vuotta sitten sen aikaisilla tiedoilla ympäristöstä ja ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

Nokian Vihreät kannattaa Suomen Luonnonsuojeluliiton näkemystä, että vedenottolupa tulisi tarkistaa ja määritellä uusiksi nykytietämyksen valossa.

-Elisa Kivistö-Orjatsalo, Nokian Vihreät, Pirkanmaan Vihreiden hallituksen jäsen

 

Valitus Viidenkukkulankallion louhinta-asiassa

Nokian Vihreät ry:n 26.9.2017 tekemä valitus Viidenkukkulankallion louhinta-asiassa:

Valitus Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 23.8.2017 tekemästä päätöksestä maa-aines ja ympäristöluvan myöntämisestä Landlady Oy:lle Metsä-Jaakkolan kallionottoalueelle  (Päätös maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisesta yhteisluvasta 23.8.2017 § 83)

Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut päätöksellään luvan kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistölle 536-412-4-19 Metsä-Jaakkola. Kyseessä on uusi toiminta.
Vaadimme, että Nokian kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja maa-aines- ja ympäristölupahakemus hylätään. Perusteluina esitämme seuraavaa:

1. Maa-ainesten ottolupaa hakevan Landlady Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimiala on muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, joten nykyisen toimintansa puitteissa yritys ei itse voi louhintaa ja murskausta tehdä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa ja toimialaa saadaan osakeyhtiön sisällä noudattaa vasta, kun muutos on rekisteröity. Tällaiselle yritykselle, jolla kallion louhinta ja murskaus ei kuulu yrityksen toimialaan, ei mielestämme voida myöntää louhintaan ja murskaukseen ympäristö- eikä maa-aineksen ottolupia.

2. Kallion louhinta ja murskaus aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähimmälle asumukselle (vapaa-ajan asunto, etäisyys 390 m, lupa asuinrakennuksen rakentamiseen on myönnetty) ja suurta haittaa myös muille lähialueen asukkaille Linnavuoressa, Kannistossa ja Raiskiossa. Haitta olisi myös pitkäaikaista, jatkuen seuraavien 10 vuoden ajan. Louhinta- ja murskausalue on muuta ympäristöä korkeammalla, jolloin melu- ja pölyhaitta korostuvat lähialueilla. Tätä ei ole huomioita vaikutusarvioinnissa. Koska lähimmälle kiinteistölle on jo myönnetty rakennuslupa asuinrakennuksen rakentamiselle, tulisi pitkäkestoinen louhinta ja murskaus käytännössä tekemään asumisen mahdottomaksi melu- ja pölyhaittojen vuoksi, alentaisi kiinteistön arvoa ja vaikeuttaisi kiinteistön myymistä. Ainesten kuljetus suunnitellun tieyhteyden kautta valtatie 11:lle aiheuttaisi myös suurta haittaa (melu ja pöly) ko. alueen vieressä olevien kiinteistöjen asukkaille, joilla on jo valtatien meluhaitta rasitteenaan. Suunnitellun liittymän sijainti 11:n ohituskaistojen jälkeiseen kohtaan on myös erityisen huono liikenneturvallisuuden kannalta.

Maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Asiaa ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota muun muassa ottamisalueen ja häiriintyvän kohteen väliin jääviin suojaetäisyyksiin.

Maa.aineslaissa tai tai maa-ainesten ottamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ei ole nimenomaisia säädöksiä ottamisalueiden ympärille jätettävistä suojaetäisyyksistä. Kuitenkin ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009 “M” on esitetty suositukset ottamisalueen ympärille tarvittavista suojaetäisyyksistä. Suositusten mukaan etäisyyden asuttuun rakennukseen tulee kalliokiven ottamisalueilla olla 300-600 metriä.

Eräistä naapuruussuhteista annetus lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ottotoiminnasta teetetyn melumallin mukaan melurasitus läheisille vapaa-ajankiinteistöille on merkittävä. Laskentojen mukaan toiminnanpäivänajan 55dB keskiäänentasoalue leviää enimmillään noin 250-320m päähän ottoalueesta ja 45 dB keskiäänentasoalue noin 700-900m päähän ottoalueesta. Ottoalueen länsi- ja pohjoisreunoille suunniteltu pintamaavalli vähentää merkittävästi lähimmän vapaa-ajankiinteistön suuntaan leviävää melua. Laskentojen mukaan ottotoiminann keskiäänitaso alittaa VNp 993/92 mukaisen päiväajan ohjearvon 55dB lähimmillä asuinkiinteistöillä ja vaiheissa 1-2 45 dB lähimmillä vapaa-ajankiinteistöillä. Vaiheesa 3 ottotoiminnan keskiäänitaso lähimmällä vapaa-ajankiinteistöllä on noin 46 dB.

Laskennan mukaan keskiäänentso lähimmällä vapaa-ajanasunnolla ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjeavon. Mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Meluselvityksessä ei ole esitetty mallin virhemarginaalia. Yleisesti melumallinnuksen virhemarginaaliksi on arvioitu 1-3 dB. Luvan hakija on huomioinut virhemarginaalin vain alentavana tekijänä, mutta virhemarginaali huomioonottaen melu lähimmällä vapaa-ajanasunnolla voi ylittää valtioneuvoston ohjearvon jopa 4 db:ä.

Lisäksi on huomioitava että meluselvitykseen viittaavasta tekstistä ei selviä miten meluvaikutuksissa on huomioitu rintauksen vaikutus toiminnan alkuvaiheessa jolloin melulta suojaavaa rintausta ei ole.

3. Ruutanan luonnonsuojelualue on yksi Nokian merkittävimpiä luontokohteita, ja sen sijainti reilun kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta aiheuttaa huomattavan riskin suojelun onnistumiselle. Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Haaparata-Ruutananvuori -kallioalueen etäisyys ottoalueelta on vain 1,2 kilometriä etelään. Ottoalueelta länteen 800 metrin päässä sijaitseva Viinavuori on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Sata metriä suunnitellusta louhinta-alueesta etelään on Hirvisuo, jota ympäröi korpialue. Alueella on havaittu kahta luonnon orkideaa, herttakaksikkkoa ja harajuurta. Louhinta huonontaisi Hirvisuon luonnon tilaa ja Hietaanojan veden laatua.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekämuut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Katsomme, että ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty huomioiden alueen sijainti lähellä valtakunnallisesti merkittäviä luontokohteita ja suojelualuetta sekä toiminnasta aiheutuvia riskejä ympäristön pilaantumiselle.

4. Alue sijaitsee metsäojien yhtymäkohdassa ja on hyvin todennäköistä, että hulevedet ja niiden mukana erilaiset louhosalueelta tulevat epäpuhtaudet ja mahdolliset ongelmajätteet tulevat kulkeutumaan ympäröivään luontoon. Hakijakin toteaa, että ottoalueen vedet kulkeutuvat eteläpuoliseen suomaastoon, josta osa kulkeutuu myös Jokisjärveen. Suunnitellun ottoalueen läpi virtaa Hietaanoja, jossa elää ikivanha purotaimenkanta, joka vaarantuisi tai tuhoutuisi kokonaan ottotoiminnan johdosta. Samassa purossa esiintyy myös ruutanaa, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Lähialueella sijaitsee talousvesikäytössä olevia lähteitä ja kaivoja, joiden vedensaanti saattaisi olennaisesti muuttua louhinnan aiheuttamien veden virtausten muutosten vuoksi tai vedenkäyttö vaarantua veteen kulkeutuvan arseenin vuoksi. Alueen kaivojen arseenipitoisuudet nousisivat entisestään ja on todennäköistä, että louhostoiminnan myötä juomakelpoisen veden turvaaminen tarkoittaisi kunnallisen vedenjakelun ulottamista näille kotitalouksille. Lähimmän kiinteistön vedensaannin antavan lähteen ja kaivon etäisyys louhinta-alueesta on 360 m.

5. Maakuntakaavassa on määritelty, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen kehittäminen ja näihin liittyvä rakentaminen. Laaja ja ammattimainen louhinta ei lukeudu tällaiseen toimintaan, eikä tällaista laajamittaista maa-ainesten ottoa alueella tulisi sallia. Lisäksi on huomioitava, että kyseessä ei todennäköisesti ole yksittäiseksi jäävä hakemus ja louhinta-alue voi mahdollisesti laajentua tulevaisuudessa uusien hakemusten muodossa. Tällöin hakijoiden tasapuolinen kohtelu voi laajentaa louhinta-aluetta lähemmäs Ruutanan luonnonsuojelualuetta ja aiheuttaa laajamittaista lisäkuormitusta ympäristölle. Kaupungin pitäisi keskittää maa-aineksen otto rakennushankkeiden lähellä sijaitseville maa-aineksen ottoa varten kaavoitetuille alueille pistemäisten yksittäisten louhosten sijaan. Nokian Kolmenkulman alueella on laajat kallioesiintymät, joita on jo alettu louhia ja louhittavaa kalliota riittää vuosikymmeniksi eteenpäin. Kalliomaaperä on uusiutumaton luonnonvara, jonka käyttö tulisi suunnitella harkiten pitkälle tulevaisuuteen. Lupien myöntäminen merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttavaan toimintaan uudelle kokonaan erilliselle alueelle tilanteessa, jossa ei ole todellista tarvetta, vain luvanhakijan taloudellinen intressi, ei ole perusteltua. Louhinnat tulisi keskittää sellaisille alueille, jotka on jo kaavoitettu esimerkiksi teollisuuskäyttöön, kuten Kolmenkulman alue. Kuten maakuntakaavaan liittyvistä selvityksistä käy ilmi, alueen kalliokiviaines on heikkolaatuista eikä sovellu kuin massatäyttöihin. Vastaavaa kiviainesta on saatavilla jo multa louhoksilta, esimerkiksi Kolmenkulman alueelta. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama pöly haittaisi myös alueen maakuntakaavan mukaista metsätalouskäyttöä ja vähentäisi puutavaran myyntiarvoa.

6. Maakuntakaavassa todetaan myös, että alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää mm. toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. Viidenkukkulan kallioiden alue on suosittua ulkoilualuetta, jota käyttävät lähialueiden asukkaiden lisäksi myös Siuron, Korvolan ja Nokian asukkaat. Lähialueiden asukkaat käyttävät aluetta ulkoilumaastona, jossa he sienestävät, marjastavat ja retkeilevät. Siuron metsät ovat yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Alueella on runsas eläin- ja lintulajisto. Alueen viereen, Mullikkavuoren alueelle, on suunnitteilla luontomatkailutoimintaa. Vieressä tehtävä louhinta ja murskaus tekisivät ko. alueesta luontomatkailuun soveltumattoman ja estäisi näiden suunnitelmien toteuttamisen. Kukkulaisella kallioalueella on sen muotojen vuoksi erityistä luontoarvoa, jota ei voida louhinnan jälkeisellä maisemoinnilla mitenkään korvata.

Hakemus on puutteellisesti valmisteltu ja siinä vähätellään hankkeen olennaisia vaikutuksia lähiasutukseen, luontoon ja ympäristöön. Louhinnan ja murskauksen vaikutukset aiheuttaisivat muistuttajien kiinteistölle ja lähiympäristön asutukselle ja luontorikkaalle metsäalueelle kohtuutonta haittaa. Luonnolle ja lajistolle toiminta aiheuttaisi peruuttamattomia menetyksiä. Ympäristö- ja maa-aineksen ottolupia ei tule myöntää.

Valtuustoaloite painotusluokkien koulukuljetusten muuttamiseksi

Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 20.1.2016 hyväksynyt Nokian peruskouluille opetussuunnitelmalliset painotukset (musiikki,   viestintä,luonnontieteellismatemaattinen,liikunta ja kuvataide),ja näihin luokkiin haetaan haastattelujen ja osin soveltuvuuskokeiden kautta.

Vihreä valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteena, että viime kesänä tehty päätös, jonka mukaan elokuusta 2016 alkaen koulukuljetusoikeus painotusluokkia käyville oppilaille rajataan vain lähikoulua koskevaksi, tulee muuttaa, jotta koulumatkan maksulliseksi muuttuminen ei olisi este hakeutua painotettuihin luokkiin ja kouluihin. Nyt sivummalla kauempana asuvat oppilaat uhkaavat joutua epätasa-arvoiseen asemaan koulumatkan pituuden johdosta ja painotusluokille siirtyminen suosii lähikoulun oppilaita.

Ellei koulumatkoja katsota voitavan korvata kokonaan ei-lähikoulua käyville painotusluokan oppilaille, ainakin lähikoululle oikeuttava matkaosuus tulee korvata oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi, samoin tulisi mahdollistaa matka toissijaiseen painotuskouluun, mikäli kustannukset eivät lähikouluun verraten kasva.

 

Nokialla 8.2.2016

Vihreä valtuustoryhmä

Budjettipuheenvuoro 2015

Vihreiden muutosesitykset liittyvät pääsääntöisesti lapsiin ja nuoriin, hieman vanhuksiin ja elinkeninotoimintaan. Emme esitä vain lisäyksiä budjettiin, vaan olemme löytäneet myös vaihtoehtoisia säästökohteita.


Puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet.

 

Kuntatalouden tila on tänäkin vuonna haastava, eikä helpotusta näy lähivuosinakaan. Käytännössä kaikissa kunnissa uudistutaan voimakkaasti ja kehitetään uusia toimintamalleja. Uusiutumisessa on omat mahdollisuutensa, mutta myös vaaransa. Tämän vuoden talousarvioesityksessä monet näistä vaaroista liittyvät ihmisten hyvinvointiin.

 

Vihreät ovat tyytyväisiä siitä, että vuoden 2014 kh-käsittelyssä Leo Lähteen esittämä lisäys keskustan kehittämissuunnitelmatyön aloittamisesta sai tämän vuoden budjettiin 150 000 euron määrärahan, ja että keskustan tulevaisuutta suuntaava kutsukilpailu toteutettiin.

Nyt kun kilpailut on pidetty, on aika ryhtyä rohkeasti toimeen.

Vaikka päätetty määräraha ja kilpailun tarpeellisuus sai vuoden mittaan valtuustossa muutaman epäilevän ja arvostelevan kommentin, vihreät edellyttävät, että päämäärätietoisesti ryhdytään neuvottelu- ja kaavoitusprosessiin maanomistajien kanssa keskustan suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Vihreiden mielestä luontevinta on kaavoitustyön aloittaminen Poutuntien aravakorttelialueelta.

Talousarvioesityksen säästöistä monet kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, vaikka tutkitusti säästöt tulisivatkin kalliiksi pitkällä tähtäimellä. OECD:n mukaan yhden euron panostus varhaiskasvatukseen tuottaa yhteiskunnalle seitsemän euron hyödyn. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan myös ryhmäkokojen osalta: kokopäiväisessä päivähoidossa yhtä ohjaajaa kohden ryhmässä saa olla kahdeksan lasta, kun osapäiväisessä päivähoidossa vastaava luku on 13.

Tässä on kysymyksessä nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhempien. Oikeuden rajaamista kannattavat vetoavat siihen, että sosiaalisin perustein päivähoitoa on saatavissa jatkossakin. Johtaako tämä samanlaiseen tilanteeseen kuin kotihoidon tuen kohdalla? Emme voi ajautua tilanteeseen, jossa määrärahojen loputtua lapsi ei pääsekään päivähoitoon.

Vihreät eivät hyväksy subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista nykytilanteesta, eivät myöskään yli 3-vuotiaiden ryhmien suhdeluvun muutosta nykyisestä 1:8:aan. Tämän johdosta esitämme s.75 otsikon Toiminta 2016 alla olevan kahden ensimmäisen kappaleen poistamista ja s.74 tavoitelaatikon kohdan Rohkea uudistuminen poistamista kokonaisuudessaan

Vihreät katsovat, että ohjaajien työpanoksen vähentäminen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa esitetyssä laajuudessa vaarantaa lasten mahdollisuuksia saada laadukasta ja turvallista kasvatusta sekä opetusta. Ymmärrämme talouteen ja toiminnan tehostamiseen kohdistetut vaatimukset, mutta koska keskeneräisten yt-menettelyjen johdosta on mahdotonta saada käsitystä ohjaajien vähennyshankkeiden laajuudesta ja vaikuttavuudesta, vihreät esittävät että ohjaajiin kohdistetut vähennyshankkeet puolitetaan.

Erkkilän ja Sillanpään valtuutetuille välittämien viestien mukaan perusopetukseen on kohdistettu 190 000, iltapäivätoimintaan 100 000 ja varhaiskasvatukseen 172 000 euron säästö ohjaajien palkkioissa. Esitämme näiden summien puolittamista eli suunnitellun 462 000 euron sijaan säästösumma olisi 231 000 euroa.

Vihreät eivät hyväksy uuden hoivarakennuksen pitkäaikaispaikkojen toteuttamista ostopalveluna, vaan edellytämme kaikkien 60 paikan tuottamista kaupungin omana toimintana. Sote-ratkaisun toteuttamisvuosi 2019 tulee liian nopeasti ajatellen rakennuksen valmistumisen mahdollista venymistä, kilpailutuksen järjestämistä ensi vuonna sekä oman toiminnan henkilöstömuutosten toteuttamista ulkoistamistilanteessa. Soteen siirtymisen aattoaikana on selkeintä toteuttaa palvelut omana tuotantona nykyiseen tapaan.

Esitämme, että s. 64 poistetaan viidennestä kappaleesta teksti alkaen kohdasta “Uuden rakennuksen pitkäaikaisen hoivan paikat (60) toteutettaisiin ostopalveluna…”, kappaleen loppuun jätetään lause “Vuonna 2017 perustetaan vanhuspalvelukoordinaattorin tehtävä.”

Tässä vaiheessa täytyy todeta, että nykyisellään talousarviokirja ei tarjoa valtuutetuille riittävästi työkaluja talousarvioon liittyvän päätöksenteon tueksi. Erityisesti henkilötyövuosiin liittyvien lukujen puuttuminen ja muutokset verrattuna aikaisempiin vuosiin hankaloittavat päätöksentekoa merkittävästi. On erittäin vaikea keksiä kehittämiskohteita, jos jokaisen toiminnon osalta täytyy erikseen kysyä kustannukset.

Edellä olevien ehdotusten rahoittamiseksi esitämme seuraavia toimia:

Tredealle maksetaan vuosittain 230000e. Kaupungin saaman hyöty ei kuitenkaan kohtaa tehdyn panostuksen kanssa. Saadut lisäresurssit voimme käyttää joko esitettyjen lasten palveluiden turvaamiseen tai kaupunkikehityspalveluiden ja Verte Oy:n kautta niin Kyynijärven bio- ja kiertotalousalueen kuin 3kulman cleantech-alueen kehittämiseen. Seudulliseen markkinointiin tulee etsiä uusia toimivampia konsepteja.

Esitämme s.45 Elinkeinopalveluiden alle viimeiseksi kappaleeksi lisäystä: ”Nokia käynnistää  vuoden 2016 aikana Tredea Oy:n sopimuskuntien kanssa neuvottelut kaupungin irrottautumisesta osakeyhtiöstä.”

Koulukuljetuksen kustannukset ovat nousseet lyhyessä ajassa sadoilla tuhansilla logistiikkainsinöörin työpanoksesta huolimatta. Esitämme Sivistyspalveluiden ja Opetuksen alle s.72 kohtaan Toiminta 2016 uutta kappaletta: “Käynnistetään keväällä 2016 koulukuljetusten uudelleenorganisointihanke, jossa kartoitetaan joukkoliikenteen käytön kehittämisen, lukujärjestystysmuutosten ja logististen muutosten mahdollisuudet koulukuljetuskustannusten säästöjen aikaansaamiseksi.” Lisätään tavoitelaatikkoon kohtaan Rohkea uudistuminen / Palvelutuotannon uusien ja vaihtoehtoisten tapojen aktiivinen pohdinta: koulukuljetusjärjestelmän uudistaminen, aikajänteelle Q1-Q4.

Hanke rahoitetaan koulukuljetuksiin varatusta rahasta ja sen tulosten tulee olla käytettävissä vuoden 2016 syksyllä.

Vaikka muutosten luonne on sellainen, että ne pitkällä tähtäimellä säästävät rahaa, tulee osa esityksistämme rahoittaa lainarahalla.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille politiikka- ja yhdistystoimintavapaata joulunaikaa.

Aloite: Toimintaterapian tarve osana ennaltaehkäisevää työtä Nokialla

Valtuutettu Anitta Forssén ja 28 muuta valtuutettua / varavaltuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen Toimintaterapian tarve osana ennaltaehkäisevää työtä Nokialla. Aloite on luettu Nokian kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.3.2014

Suuri osa lapsista hyötyy toimintaterapiasta kehityksen eri vaiheissa ja siten myös tarve toimintaterapialle on suuri. Sillä voidaan vaikuttaa moniin eri toimintakyvyn haasteisiin, kuten motoriikan ja hahmottamisen ongelmiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin. Oikea-aikaisesti tapahtuvalla toimintaterapialla voidaan ennaltaehkäistä ja välttää laajempia toimintakyvyn ja elämän haasteita, kuten syrjäytymistä. Näin voidaan myös estää hoitokustannusten kasvua.

 
Tällä hetkellä Nokia ostaa toimintaterapiapalvelut ulkopuoliselta toimijalta sekä erikoissairaanhoidosta. Useat lapset eivät pääse edes toimintaterapiatarpeen arviointiin puhumattakaan terapiasta. Toimintaterapiaan päätyvät vain lapset, joiden toimintakyvyn haasteet ovat suuret ja moninaiset. Lisäksi nämä lapset saattavat joutua odottamaan päätöstä parikin vuotta. Kovin niukkaa, kallista ja kankeaa palveluntarjontaa.

 
Jo lyhyillä toimintaterapiajaksoilla voidaan tukea lapsen kehitystä ja saavuttaa paljon tulosta. Toimintaterapeuttien määrä kunnissa kasvaa jatkuvasti ja monissa pienissäkin kunnissa työskentelee jo toimintateraputteja esim. neuvolan puolella.

 
Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen ehdotamme, että toimintaterapian mahdollistaminen kaupungin omana toimintana tutkittaisiin.

Vihreä valtuustoryhmä

Anitta Forssén